Maalaus, joka teki Jacob De Wit kuuluisaksi, on Epos (1743); se on esillä Mauritshuis -museossa, kaupungissa Haag. Holy Family and Trinity (1726) ja Allegory on shipping (1732) seuraavat perässä keräilijöiden ja museovieraiden suosikeissa. Jacob De Wit teoksista 127 teoksen valikoimassamme nämä 100 ovat arvostetuimpia; jokaisesta on esitelty päivämäärä, museo sekä teoksen erityispiirteet.
Sijoitus perustuu suosiotulokseemme, joka yhdistää kunkin teoksen hakuja, vierailuja ja tilauksia. Päivitetty lokakuu 2026. Jokainen tämän sivun mestariteos on tilattavissa museolaatuisena, käsinmaalattuna öljyreproduktiona tai taideprinttinä valitsemassasi koossa.
Jacob de Witin maalauksesta ”Epopeea”, joka hänet tunnetaan erityisesti huonekalujen koristelussa ja tarkkaan käsityötaidossaan, löytyy ainutlaatuinen näkökulma historiaan ja taiteeseen. Tämä vaikuttava kattomaalaus, jonka valmistumisesta kertoo legendaarinen Amsterdamilainen mestari Jacob de Wit itse vuonna 1743, ei ole pelkästään koristeellinen yksityiskohta Rapenburgin kartanoissa sijaitsevassa talossa vaan myös täynnä syvällistä symboliikkaa ja teknistä neroutta.
In this 1726 oil painting, the Holy Family is situated within a tranquil landscape. Mary sits on the left, her form draped in a red robe, cradling the infant Jesus upon her lap. The child is dressed in a blue garment that provides a point of color against the surrounding earth tones. To the right, Joseph stands with a hand placed on the child's shoulder, wearing a brown cloak. Above…
The painting presents a central female figure seated within a vessel or chariot, positioned amidst a swirling arrangement of clouds and smaller figures known as putti. The composition follows a diagonal upward motion, driven by the fluid lines of the drapery and the limbs of the figures. A strong, directional light source illuminates the woman's torso and face, creating a sharp contrast against the deep, atmospheric shadows that occupy the…
The autumn presented by three putti playing with vines, a drinking bowl and a Bacchustaf. Part of a series of the four seasons from 1740 (SK-A-3231/3233).
Tilaa reproduktio →
The ceiling opens like a window into a pale, airy sky. Apollo, the god of the arts, occupies the oval centrepiece, suspended amidst a landscape of soft clouds.…
Hanki se kotiisi →
The painting titled Allegory, Minerva with Three Putti is an oil on canvas work created by the artist Jacob de Wit. This specific object is categorized as a…
Tilaa reproduktio →
A dramatic diagonal movement defines this Baroque oil painting, guiding the eye from the celestial realm in the upper right toward the earthly presence of the Virgin Mary…
Tilaa käsinmaalattu kopio →
To gaze upon this magnificent depiction, the Allegory of the Arts, is to step directly into a realm where creativity takes tangible form. This painting is not merely…
Tilaa reproduktio →
In this evocative portrait by the Dutch master Jacob de Wit, we are invited into the profound presence of one of history's most luminous minds. The painting captures…
Tilaa käsinmaalattu kopio →
Winter season. Three putti warm themselves in a fire basin. Part of a series of the four seasons from 1740 (SK-A-3231/3233).
Hanki se kotiisi →
In a landscape at the foot of a tree, the shepherd Paris bends over the shepherd Oenone. On the left a putto as a shepherd by the sheep,…
Tilaa reproduktio →
Cloud air with putti that wear frames for mirrors or paintings. One putto is drawing, another has a palette and brushes in hand.
Tilaa reproduktio →
Summer, represented by three putti playing with a sickle, corn halves and harvested fruit. Part of a series of the four seasons from 1740 (SK-A-3231/3233). Possibly a dessus-de-porte.
Tilaa käsinmaalattu kopio →
The autumn season. Four putti on both sides of a vase with grapes and vines. On the left a putto with a bowl with a wine bag, another…
Tilaa reproduktio →
Chimney with a representation of Baptism of the Chamberlain (Acts 8:36-40). Part of the Beuning Room.
Tilaa reproduktio →
Nämä mestariteokset käsittelevät neljää yleisintä aihetta, joista jokaisesta on tässä hienoin esimerkki.
Tämän sivun teoksista eniten sisältävät 8 museota.
| Museo | Kaupunki | Jacob De Wit teokset | Tämän listan maalaukset |
|---|---|---|---|
 Amsterdam Museum |
Amsterdam | 17 | Ambrose, Church Father, Pope Gregory the Great, Church Father, Augustine, Church Father |
 Rijksmuseum |
Amsterdam | 14 | Allegory on shipping, Design for a ceiling piece with Aeneas and the four seasons in the corners, Apollo in the clouds with Minerva and the nine muses |
 Museum Catharijneconvent |
Utrecht | 9 | Moses and the tables of the law, Aaron, Crucified Christ |
 Museum Boijmans Van Beuningen |
Rotterdam | 9 | Allegorical Figure: Water, Allegorical Figure: Air, Allegorical Figure: Fire |
 Mauritshuis |
Haag | 5 | Epos, The Pastoral Song, The Elegy |
 Metropolitan Museum of Art |
New York | 4 | Allegory of Government: Wisdom Defeating Discord, Allegory of the Arts |
 Staatliche Museen |
Kassel | 4 | Allegory of the Four Seasons - Autumn, Allegory of the Four Seasons - Spring |
 Amstelkring Museum |
Amsterdam | 3 | Holy Family and Trinity, Adoration of the Shepherds (detail) |
In this 1726 oil painting, the Holy Family is situated within a tranquil landscape. Mary sits on the left, her form draped in a red robe, cradling the…
The painting presents a central female figure seated within a vessel or chariot, positioned amidst a swirling arrangement of clouds and smaller figures known as putti. The composition…
Jacob de Witin maalauksesta ”Epopeea”, joka hänet tunnetaan erityisesti huonekalujen koristelussa ja tarkkaan käsityötaidossaan, löytyy ainutlaatuinen näkökulma historiaan ja taiteeseen. Tämä vaikuttava kattomaalaus, jonka valmistumisesta kertoo legendaarinen Amsterdamilainen…
Epos (1743), Mauritshuis, Haag. Seuraavina ovat Holy Family and Trinity (1726) ja Allegory on shipping (1732).
48 vuotta vanha: Epos on peräisin vuodelta 1743 ja Jacob De Wit on syntynyt vuonna 1695.
Epos, Holy Family and Trinity, Allegory on shipping, Moses and the tables of the law, Aaron, Crucified Christ, the music, Venus, Bacchus and Ceres with the sleeping Amor, Design for a ceiling piece with Aeneas and the four seasons in the corners ja Ambrose, Church Father. Yllä oleva sijoitus kertoo kunkin teoksen vuosiluvun ja museon.
Luettelossamme on 127 teosta taiteilijalta Jacob De Wit, aikaväliltä 1710–1754.
Suurin osa niistä sijaitsee kohteessa Amsterdam Museum (Amsterdam), Rijksmuseum (Amsterdam) ja Museum Catharijneconvent (Utrecht). Yllä oleva taulukko listaa museot yksitellen.
Ajanjaksona 1750s: 40 sivun 100 teoksista on peräisin tuolta ajalta, mukaan lukien The resurrection of Christ.
Tämän sivun vanhin on Moses and the tables of the law (1710) ja uusin Allegory on the Writing of History (1754).
Allegory (3), Woman (3) ja Clouds (3), 100 teoksen joukossa tällä sivulla.
Oil On Canvas: 5 / 100 teosta tällä sivulla.
kuten tämän sivun maalaukset osoittavat, Dutch rococo ja Rococo.
Ambrose, Church Father, Pope Gregory the Great, Church Father ja Augustine, Church Father ovat yksi 17 teoksesta tällä sivulla, jotka kuuluvat Amsterdam Museum, Amsterdam kokoelmaan.
Kyllä. Jokainen tämän sivun maalauksista voidaan tilata museolaatuisena, käsinmaalattuna öljyreprospektina tai taidepainoksena valitsemassasi koossa suoraan maalauksen omalta sivulta.
Hollantilaisen rokokoon kultakaudella on harva nimi, joka herättää 1700-luvun arkkitehtonisen loiston yhtä voimakkaasti kuin Jacob de Wit. Amsterdamissa vuonna 1695 syntynyt De Wit ei noussut esiin pelkästään taidemaalarina, vaan visionäärisenä sisustussuunnittelijana, joka muutti historiallisten rakennusten perimmäisen olemuksen. Hänen taiteellinen matkansa alkoi mestareiden, kuten Albert van Spiersin ja Jacob van Halin, tiukan opastuksen alaisena; nämä mentorit antoivat hänelle vankan pohjan barokin periaatteisiin. Lopulta kuitenkin juuri hänen kykynsä täyttää nämä klassiset rakenteet rokokoo-tyylin kevyellä, ilmavalla ja leikkisällä olemuksella määritteli hänen perintönsä. Vuoteen 1t714 mennessä hänen hyväksymisensä arvostettuun Amsterdamin Pyhän Luukkaan kiltaan merkitsi uuden, valtavan lahjakkuuden saapumista, joka oli kohtaloinen muovaamaan hollantilaisen eliitin sisätiloja.
De Witin taiteellinen kehitys sai syvän vaikutteensa hänen pyhiinvaellusmatkastaan Antwerpeniin. Juuri täällä hän kohtasi Peter Paul Rubensin monumentaalisen perinnön, erityisesti Carolus Borromeuskerkän henkeäsalpaavien kattomaalausten muodossa. Tämä kohtaaminen oli muutosvoimainen; sen sijaan, että hän olisi vain tarkkaillut teoksia, De Wit dokumentoi nämä mestariteokset huolellisesti vesivärisarjan avulla. Tämä ponnistus, joka julkaistiin myöhemmin vuonna 1751, osoitti muutakin kuin hänen teknisen tarkkuutensa – se vakiinnutti hänet taideperinnön elintärkeäksi vaalijaksi, joka rakensi sillan flaamilaisen barokin raskaan loiston ja oman aikakausensa hienostuneen eleganssin välille.
Se, mikä todella erottaa De Witin hänen aikalaisistaan, on hänen vertaansaolematon hallintansa grisaille-tekniikassa. Vaikka monet rokokoo-taiteilijat pyrkivät häikäilemään katsojaa pastellisävyjen runsaudella, De Wit löysi syvän ilmaisun monokromin hienovaraisesta käsittelystä. Työskentelemällä rajoitetulla harmaan ja murrettujen sävyjen paletilla hän hallitsi sävyerojen taidon, luoden syvyyden ja veistoksellisen muodon illuusioita, jotka tuntuivat hengittävän arkkitehtonisissa ympäristöissään. Tämä tekniikka mahdollisti hänen kattomaalaustensa ja ovipaneeliensa saumattoman sulautumisen kiveen ja rappaukseen, antaen kompositioille eteerisen, lähes aavemaisen laadun.
Hänen kykynsä hallita valoa ja varjoa muutti tasaiset pinnat hengellisen ja kerronnallisen syvyyden ikkunoiksi. Olipa kyseessä vuodenaikojen kiertokulku teoksissa kuten Syksy ja Kevät ja kesä, tai pyhien hetkien kuvaaminen, kuten Pyhä Filippus kastelee eunukkaa, De Wit käytti valoa ohjatakseen katsojan tunteita. Hänen työssään oli ainutlaavainen arkkitehtoninen rytmi, jossa jokainen siveltimenveto palveli koristeltujen huoneiden rakenteellisen suuruuden korostamista, tehden hänestä sukupolvensa merkittävimmän sisustustaiteilijan.
Jacob de Witin vaikutus ulottui paljon kauemmas kuin hänen oma siveltimensä, sillä hän kasvatti koulukunnan taiteilijoita, jotka toivat hänen tyylillisen visionsa seuraavalle sukupolvelle. Hänen ateljeensa toimi lahjakkuuksien sulatusuunina, ja siitä nousi merkittäviä oppilaita, kuten:
Näiden oppilaiden kautta De Witin tekniikan herkkä tasapaino – barokin painokkuuden ja rokokoon sulavuuden liitto – säilyi. Nykyään hänen teoksensa seisovat kestävinä todistuksina valtavasta koristeellisesta loistosta. Kun kulkee Amsterdamin tai Haarlemin historiallisissa saleissa, voi kohdata De Witin nerokkuuden haamun, jossa hänen monokromiset mestariteoksensa jatkavat tanssia valon kanssa muistuttaen meitä ajasta, jolloin maalaus oli erottamaton osa huoneen ilmaa, jota hengitämme.