Manteau sonore (1964) on Robert Wolfein kuuluisin maalaus, jota säilytetään Musée national des beaux-arts du Québec -museossa kaupungissa Québecin kaupunki. Les Dieux nordiques (1966) ja Dishevelled Lectern (1966) ovat seuraavat kaksi maailman tunnetuinta teosta. Tässä ovat Robert Wolfe teoksista 25 eniten keräilijöiden ja museokävijöiden katsomia 24 teosta, sisältäen teoksen vuosiluvun, museon sekä tarinan jokaisesta teoksesta.
Sijoitus perustuu suosiotulokseemme, joka yhdistää kunkin teoksen hakuja, vierailuja ja tilauksia. Päivitetty marraskuu 2026.
Tämän sivun teoksista eniten sisältävät 2 museota.
| Museo | Kaupunki | Robert Wolfe teokset | Tämän listan maalaukset |
|---|---|---|---|
 Musée national des beaux-arts du Québec |
Québecin kaupunki | 23 | Manteau sonore, Les Dieux nordiques, Moïse |
 National Gallery of Canada |
Ottawa | 1 | Dishevelled Lectern |
Manteau sonore (1964), Musée national des beaux-arts du Québec, Québecin kaupunki. Seuraavina ovat Les Dieux nordiques (1966) ja Dishevelled Lectern (1966).
29 vuotta vanha: Manteau sonore on peräisin vuodelta 1964 ja Robert Wolfe on syntynyt vuonna 1935.
Manteau sonore, Les Dieux nordiques, Dishevelled Lectern, Moïse, Tiarella cordifolia, Ligularia, Maslaghan, Rusucurru, Jaune et blanc ja Ennéades 3. Yllä oleva sijoitus kertoo kunkin teoksen vuosiluvun ja museon.
Luettelossamme on 25 teosta taiteilijalta Robert Wolfe, aikaväliltä 1964–2003.
Suurin osa niistä sijaitsee kohteessa Musée national des beaux-arts du Québec (Québecin kaupunki) ja National Gallery of Canada (Ottawa). Yllä oleva taulukko listaa museot yksitellen.
Ajanjaksona 1980s: 9 sivun 24 teoksista on peräisin tuolta ajalta, mukaan lukien Moïse.
Tämän sivun vanhin on Manteau sonore (1964) ja uusin Sarab (2003).
Manteau sonore, Les Dieux nordiques ja Moïse ovat yksi 23 teoksesta tällä sivulla, jotka kuuluvat Musée national des beaux-arts du Québec, Québecin kaupunki kokoelmaan.
Born in Montreal, Canada, in 1935, Robert Wolfe spent his years observing the world through a lens of stillness. His work does not shout; instead, it settles into a space, much like the objects he chose to paint. He worked with oils on masonite and acrylics on canvas, focusing on the way light and form occupy a room. There is a certain weight to his compositions, a sense of things being exactly where they belong, even when they appear slightly out of place.
His hands moved between different textures and surfaces, seeking to capture the essence of a subject without the need for grand gestures. In 1966, he produced Dishevelled Lectern, an oil on masonite piece that found its way into the National Gallery of Canada. It is a work that demands a slow look, much like the quiet corners of a library or a study.
The practice of his work reveals a steady commitment to the physical reality of his subjects. He dealt with the tangible, the everyday, and the structural. His output includes works that explore the relationship between space and object, often leaving the title to the viewer's own perception.
His approach to a canvas was methodical. Whether working with the thick application of oil or the more direct nature of acrylic, the focus remained on the subject at hand. He did not seek to transform the world, but to record it as it sat before him.
By the time of his death in 2003, Wolfe had left behind a body of work that remains part of the Canadian artistic landscape. His paintings, such as the large-scale Tombeau de Vincent, show a continued interest in the way light interacts with a surface. He remained a painter of the specific, finding meaning in the arrangement of a room or the tilt of a piece of furniture. His legacy is found in these quiet, composed moments captured on wood and cloth.
